Koiran perushoito on välttämätöntä
Turkin, korvien, hampaiden ja silmien hoito sekä kynsien leikkaaminen kuuluvat jokaisen koiran elämään. Niitä ei voi jättää tekemättä, jos koira halutaan pitää terveenä ja hyväkuntoisena. Jos koiraa ei pentuna totuteta erilaisiin hoitotoimenpiteisiin, sitä on vaikea täysikasvuisena saada suostumaan vapaaehtoisesti mihinkään, mikä sitä ei miellytä.
Kaikki käsittelyt ja toimenpiteet on yritettävä tehdä pennulle mahdollisimman miellyttäviksi. Niihin ei saisi liittyä kivuntunteita, jotta se ei oppisi pelkäämään niitä. Pennun vastaan rimpuileminen ei saa estää omistajaa tekemästä toimenpiteitä loppuun.
Pienen koiran hoitaminen on helpointa, jos se nostetaan tukevalle pöydälle. Isompi koira hoidetaan lattialla. Pentu totutetaan hyväilemällä ja rauhoittamalla makaamaan kyljellään, kun sen turkkia harjataan. Samalla voi tarkastella sen purentaa ja korvia. Näin pentu oppii suhtautumaan rauhallisesti ihmisen kosketukseen ja luottamaan ihmiseen, joka sitä hoitaa.
Koiraa ei kannata pestä kovin usein, muuten sen turkista ja ihosta häviää niiden luonnollinen rasva. Pesu on paikallaan, kun koira on likainen ja haisee voimakkaasti tai kun se on menossa näyttelyyn. Koira pestään varovasti korvia ja silmiä varoen. Pesun jälkeen koira pitää kuivata huolella ja se on pidettävä lämpimässä, kunnes turkki on tarpeeksi kuivunut.
Kasvattajalta ohjeet ruokinnasta
Koiranpennun kasvaa nopeimmin 6–25 viikon ikäisenä. Pennun kasvua kannattaa seurata säännöllisin, esimerkiksi viikoittaisin punnituksin, ja vertailla tuloksia pentuesisarusten kesken. Kasvattaja on tässäkin kullanarvoinen tuki- ja yhteyshenkilö. Yleensä kasvattaja antaa uudelle omistajalle tarkat ja selkeät ohjeet pennun ruokinnasta.
Luovutusikäinen pentu syö yleensä kasvattajan luona 4–5 ateriaa päivittäin, mutta aterioiden määrää voidaan vähentää pennun kasvaessa. Puolivuotiaana pennulle riittää kaksi ateriaa päivässä ja aikuiselle koiralle jopa yksi. Raikasta vettä pidetään jatkuvasti tarjolla.
Aterioiden lukumäärää tärkeämpää on päivittäisen ravinnon määrä ja koostumus. Ravinnon määrästä on vaikea antaa tarkkoja ohjeita, koska ravinnontarve on yksilöllistä.
Ruokinnassa monia tapoja
Koiranruokinnassa on monia eri tapoja, ja ruokinta-asiat aiheuttavat koiramaailmassa paljon keskustelua. Koira voidaan ruokkia monin eri tavoin, joko pelkillä teollisilla valmisruuilla tai pelkällä kotiruualla.
Koiran ulosteen laatu kertoo paljon sen ruokinnan onnistumisesta. Koirat ovat yksilöitä, joten omistajan täytyy osata havainnoida kuinka koira voi. Joissain tapauksissa heikkolaatuinen ruokinta voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä, vastustuskyvyn laskua ja myös lisääntymisvaikeuksia.
Hammaskiven muodostumisen ehkäisemiseksi on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että koira saa säännöllisesti riittävän karkearakenteista, pureskelua vaativaa syötävää.
Ravinnon koostumuksesta ja määrästä voi neuvotella myös eläinlääkärin kanssa esimerkiksi rokotuskäynneillä.
Maittavaa ja täyttävää ruokaa
Ruuan maittavuus on tärkeää, sillä koskemattomassa kupissa ruuan ravintoarvo on nolla. Koiran ravinnon tulee myös olla täyttävää, sillä kylläisyyden tunne on miellyttävää myös koiran mielestä.
Koiran tulevan elämän kannalta tärkeää on myös keskittyä oikeaan ruokintaan sen kasvuaikana. Rodusta riippuen se tarkoittaa noin vuotta tai puoltatoista vuotta. Pennun energiantarve on sama kuin vastaavan painoisen aikuisen koiran energiantarve silloin, kun 60 prosenttia aikuispainosta on saavutettu.
Eri rotujen ruokintatarpeet ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Etenkin kasvuajan ruokinnassa kannattaa noudattaa omassa rodussa yleisesti hyväksi tunnettuja ruokintatapoja.
Koirille monipuolisia ravintoaineita
Koirat tarvitsevat ravinnossaan samoja ravintoaineita kuin ihminenkin. Niitä ovat valkuaisaineet eli proteiinit, hiilihydraatit, rasvahapot, kivennäisaineet, hivenaineet, vitamiinit sekä vesi.
Kotiruuan koostumus vaihtelee paljon, mutta yleensä tarvitaan sekä kivennäis- että vitamiinitasapainotusta varsinkin pentua ruokittaessa. Koirille on saatavana useita valmiita kivennäis- ja vitamiinivalmisteita, joita voidaan lisätä ruokaan. Määrät ja suhteet pitää itse laskea ravintotaulukoiden ja kotiruokaan käytettyjen aineiden koostumuksen perusteella.
Sopivia kotiruoka-aineksia
Koiran herkku on liha. Se kuuluu sen luonnolliseen ruokavalioon. Liha voi olla joko raakaa tai kypsennettyä, sillä ravintoarvo niissä on likipitäen sama. Ruokavalioksi sopii myös kana, kala ja sisäelimet eli maksa ja munuaiset.
Näiden lisäksi sopivia kotiruoka-aineksia maitotuotteista ovat piimä, kermaviili, maustamaton jugurtti, maitorahka, raejuusto, juusto ja leipäjuusto. Muina tuotteina voivat olla kananmunat, vihannekset, osa kypsennettynä sekä hyvin kypsennetyt viljatuotteet.
Koirille ei-sopivat ruoka-aineet
On myös ruoka-aineita, joita koiralle ei kannata antaa. Niitä ovat maito suurina annoksina, juurekset ja peruna raakoina, sipuli, kala raakana sekä ihmisille tarkoitettu suklaa.
Tarkkuutta vitamiinien antamiseen
Teolliset koiranruuat, kuivamuonat ja säilykkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten koirien ravitsemuksessa. Tarjolla on runsaasti tuotteita, jotka on räätälöity koiran elämänkaaren eri vaiheisiin. Luotettavat valmistajat antavat tarkat tiedot tuotteistaan. Valveutuneen koiranomistajan on syytä kysyä myyjältä lisätietoja, jos pakkausmerkinnät ovat puutteelliset.
Jos pentu saa ravinnokseen yksinomaan tai lähes yksinomaan teollisia tuotteita, ei lisävitamiineja tai -kivennäisaineita tarvita. Ne saattavat jopa haitata pennun kasvua.
Turkin, korvien, hampaiden ja silmien hoito sekä kynsien leikkaaminen kuuluvat jokaisen koiran elämään. Niitä ei voi jättää tekemättä, jos koira halutaan pitää terveenä ja hyväkuntoisena. Jos koiraa ei pentuna totuteta erilaisiin hoitotoimenpiteisiin, sitä on vaikea täysikasvuisena saada suostumaan vapaaehtoisesti mihinkään, mikä sitä ei miellytä.
Kaikki käsittelyt ja toimenpiteet on yritettävä tehdä pennulle mahdollisimman miellyttäviksi. Niihin ei saisi liittyä kivuntunteita, jotta se ei oppisi pelkäämään niitä. Pennun vastaan rimpuileminen ei saa estää omistajaa tekemästä toimenpiteitä loppuun.
Pienen koiran hoitaminen on helpointa, jos se nostetaan tukevalle pöydälle. Isompi koira hoidetaan lattialla. Pentu totutetaan hyväilemällä ja rauhoittamalla makaamaan kyljellään, kun sen turkkia harjataan. Samalla voi tarkastella sen purentaa ja korvia. Näin pentu oppii suhtautumaan rauhallisesti ihmisen kosketukseen ja luottamaan ihmiseen, joka sitä hoitaa.
Koiraa ei kannata pestä kovin usein, muuten sen turkista ja ihosta häviää niiden luonnollinen rasva. Pesu on paikallaan, kun koira on likainen ja haisee voimakkaasti tai kun se on menossa näyttelyyn. Koira pestään varovasti korvia ja silmiä varoen. Pesun jälkeen koira pitää kuivata huolella ja se on pidettävä lämpimässä, kunnes turkki on tarpeeksi kuivunut.
Kasvattajalta ohjeet ruokinnasta
Koiranpennun kasvaa nopeimmin 6–25 viikon ikäisenä. Pennun kasvua kannattaa seurata säännöllisin, esimerkiksi viikoittaisin punnituksin, ja vertailla tuloksia pentuesisarusten kesken. Kasvattaja on tässäkin kullanarvoinen tuki- ja yhteyshenkilö. Yleensä kasvattaja antaa uudelle omistajalle tarkat ja selkeät ohjeet pennun ruokinnasta.
Luovutusikäinen pentu syö yleensä kasvattajan luona 4–5 ateriaa päivittäin, mutta aterioiden määrää voidaan vähentää pennun kasvaessa. Puolivuotiaana pennulle riittää kaksi ateriaa päivässä ja aikuiselle koiralle jopa yksi. Raikasta vettä pidetään jatkuvasti tarjolla.
Aterioiden lukumäärää tärkeämpää on päivittäisen ravinnon määrä ja koostumus. Ravinnon määrästä on vaikea antaa tarkkoja ohjeita, koska ravinnontarve on yksilöllistä.
Ruokinnassa monia tapoja
Koiranruokinnassa on monia eri tapoja, ja ruokinta-asiat aiheuttavat koiramaailmassa paljon keskustelua. Koira voidaan ruokkia monin eri tavoin, joko pelkillä teollisilla valmisruuilla tai pelkällä kotiruualla.
Koiran ulosteen laatu kertoo paljon sen ruokinnan onnistumisesta. Koirat ovat yksilöitä, joten omistajan täytyy osata havainnoida kuinka koira voi. Joissain tapauksissa heikkolaatuinen ruokinta voi aiheuttaa kasvuhäiriöitä, vastustuskyvyn laskua ja myös lisääntymisvaikeuksia.
Hammaskiven muodostumisen ehkäisemiseksi on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että koira saa säännöllisesti riittävän karkearakenteista, pureskelua vaativaa syötävää.
Ravinnon koostumuksesta ja määrästä voi neuvotella myös eläinlääkärin kanssa esimerkiksi rokotuskäynneillä.
Maittavaa ja täyttävää ruokaa
Ruuan maittavuus on tärkeää, sillä koskemattomassa kupissa ruuan ravintoarvo on nolla. Koiran ravinnon tulee myös olla täyttävää, sillä kylläisyyden tunne on miellyttävää myös koiran mielestä.
Koiran tulevan elämän kannalta tärkeää on myös keskittyä oikeaan ruokintaan sen kasvuaikana. Rodusta riippuen se tarkoittaa noin vuotta tai puoltatoista vuotta. Pennun energiantarve on sama kuin vastaavan painoisen aikuisen koiran energiantarve silloin, kun 60 prosenttia aikuispainosta on saavutettu.
Eri rotujen ruokintatarpeet ovat kuitenkin hyvin erilaiset. Etenkin kasvuajan ruokinnassa kannattaa noudattaa omassa rodussa yleisesti hyväksi tunnettuja ruokintatapoja.
Koirille monipuolisia ravintoaineita
Koirat tarvitsevat ravinnossaan samoja ravintoaineita kuin ihminenkin. Niitä ovat valkuaisaineet eli proteiinit, hiilihydraatit, rasvahapot, kivennäisaineet, hivenaineet, vitamiinit sekä vesi.
Kotiruuan koostumus vaihtelee paljon, mutta yleensä tarvitaan sekä kivennäis- että vitamiinitasapainotusta varsinkin pentua ruokittaessa. Koirille on saatavana useita valmiita kivennäis- ja vitamiinivalmisteita, joita voidaan lisätä ruokaan. Määrät ja suhteet pitää itse laskea ravintotaulukoiden ja kotiruokaan käytettyjen aineiden koostumuksen perusteella.
Sopivia kotiruoka-aineksia
Koiran herkku on liha. Se kuuluu sen luonnolliseen ruokavalioon. Liha voi olla joko raakaa tai kypsennettyä, sillä ravintoarvo niissä on likipitäen sama. Ruokavalioksi sopii myös kana, kala ja sisäelimet eli maksa ja munuaiset.
Näiden lisäksi sopivia kotiruoka-aineksia maitotuotteista ovat piimä, kermaviili, maustamaton jugurtti, maitorahka, raejuusto, juusto ja leipäjuusto. Muina tuotteina voivat olla kananmunat, vihannekset, osa kypsennettynä sekä hyvin kypsennetyt viljatuotteet.
Koirille ei-sopivat ruoka-aineet
On myös ruoka-aineita, joita koiralle ei kannata antaa. Niitä ovat maito suurina annoksina, juurekset ja peruna raakoina, sipuli, kala raakana sekä ihmisille tarkoitettu suklaa.
Tarkkuutta vitamiinien antamiseen
Teolliset koiranruuat, kuivamuonat ja säilykkeet ovat vakiinnuttaneet asemansa suomalaisten koirien ravitsemuksessa. Tarjolla on runsaasti tuotteita, jotka on räätälöity koiran elämänkaaren eri vaiheisiin. Luotettavat valmistajat antavat tarkat tiedot tuotteistaan. Valveutuneen koiranomistajan on syytä kysyä myyjältä lisätietoja, jos pakkausmerkinnät ovat puutteelliset.
Jos pentu saa ravinnokseen yksinomaan tai lähes yksinomaan teollisia tuotteita, ei lisävitamiineja tai -kivennäisaineita tarvita. Ne saattavat jopa haitata pennun kasvua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti