sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Ruokapulinaa vol. 2

Meillä alkaa olla ruokahommat hallussa, vihdoin. Lähes kuukauden ruokavalion kanssa taisteltiin. Jätettiin aluksi pois ruoasta viljat sekä maissi. Vaihdettiin Royal Caninin nappulat Acanaan. Edelleenkään Aku ei saa nappuloita jokaisella aterialla ja määrällisesti vain murto-osan aikaisemmasta, lisäksi nappulat annan aina joko liotettuina tai muutoin veteen laitettuna. Sellaisenaan nappuloita menee ainoastaan yksittäin syötettynä.

Lisäksi aterialla on tarjolla vaihtelevasti koirapuuroa, koiranmakkaraa ( Musch tai Mustin murkina ), mahapullia, raakaa lihaa..
Näiden lisäksi päivittäin annan joko raakoja tai kypsennettyjä luita, useimmiten hirveä, kiitos naapureiden ;)

Vatsa toimii normaalisti, itse asiassa kakan määrä on vähentynyt kun ruoka kulutetaan nyt kunnolla ja jätökset ovat selkeästi kiinteitä. 

Kotiruokaa ei Aku ole oikeastaan koskaan saanut muuta kuin keitettyä riisiä ( tai kerran kaks makaronia ). Omatoimisesti poika aina välillä nappaa keittiön pöydältä ( mukamas ) jonkun jättämiä ruokia: leipää, kinkkua, makkaraa.. tästä yritetään harjoitella pois, mutta kun koira on emännän silmää nopeampi :s

Herkkupaloina on käytössä joko Acanan nappulat tai lemmikkikaupasta irtona ostetut erikoisnappulat, joissa on muistaakseni vain perunaa ja lammasta, haisevatkin ihan ehdalta tavaralta takin taskussa :) Joskus sitten HK:n sinistä tai juustoa jos lähdetään lenkille harjoittelemaan spesiaalisti toisten koirien ohituksia.

Puruluina kelpaavat possun kuivatut korvat ja töpselit, muut puruluut eivät niinkään. Niissähän mitään makua ole, aidot luut senkin edestä.

Oliko vatsavaivojen syynä sitten viljat, maissi, ahmiminen tai jokin muu, sitä tarkkaan tiedä. Satunnainen viljojen syönti ei näytä vatsaan vaikuttavan, mutta takaisin pelkkään nappulaan ei ole paluuta. Raaka liha on saanut turkin kiiltämään ja paksuuntumaan oikein komeasti ja koska Aku sitä mielellään syö, saa se sitä jatkossakin.Tänään maistettiin sitten sitä kuuluisaa poroakin käristyspussin pohjalta ja olihan se  raaka poro hyvää :D

Lisävitamiineja en erikseen anna. Puurossa on itsessään rypsiöljyä ja vasta-ainenappuloita Aku syö salaa ulkona ollessa nurmikolta: hieman kohmettuneet pupunpapanat ovat salaherkkuja kun emännän silmä välttää.

Väinö-kissa vain on aika kateellinen Akun lihaisasta ruokavaliosta ja yrittää välillä osingolle. Väinö onkin ainoa, jolle Aku luiden ja ruoan päältä murisee. Minä saan mennä ne ottamaan suusta pois ilman ongelmia. En tosin sitä harrasta, mielestäni koiran pitää saada syödä rauhassa eikä tarvitse tuntea oloaan uhatuksi turhaan. Kokeeksi kerran kaksi niin tein ja totesin, että siinä ei ole ongelmia. Eipä ole tarvinnut muutenkaan murinaa kuulla kuin toisten koirien päältä.

Koirien omistama


Koiranko tahdot? No yhdenkö vaan?
Siitä lauma lähtee kasvamaan.
Seuraavaksi huomaat, oletkin jo köyhä
ja naapurit kuiskii, että päästä vähän löyhä.

Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo, ei neljäs tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa.
Talo täyttyy hauvoilla aivan tuota pikaa!

No uskallatkos leikkiin, miten ois vielä yksi?
Kai jossakin senkin saa säilytetyksi.
Sängyillä ja sohvilla kyllä löytyy tilaa,
ei vielä yhden turkinhoito iltoja kai pilaa.

Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa...(?)
Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa!
Sohvalla on karvaa, ei ikkunoista läpi nää,
lattialla tassunjäljet pölyn sekaan häviää.

Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta
kuonon jäljestä ikkunassa tai karvahahtuvasta?
Jos tämä pentu pidetään, niin varmasti mä lupaan
lisää aikaa luututa ja puhtautta tupaan!

Ei koirien määrälle ole ylärajaa,
ja yhtäkin ilman ois laumasi vajaa!
Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
Laskut vain kasvaa ja velkaa jää.
Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää,
paitsi koiratuttavat, joilla samat kuviot nää.

Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää,
näyttelyt ja kilpailut sun viikonloput täyttää.
Koiranruoka, vitamiinit, treenit, rokotukset.
Ja välineet ja kilpailut ja matkakustannukset.

Ansako tää olikin? Mä oonko kohta vainaa?
Silloin lempisessusi pään polvellesi painaa.
Se katsoo sua rakastaen, sinä päätät jaksaa.
-Pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa!

Muutama tähti valjakkoon, pari jalostusta varten,
yksi sylikoiraksi, kaikki täyttää jonkin tarpeen.
Koirat ja kilpailut, jännitys ja naksut
vaiva sekä huoli, paineet ja maksut.
Kaikki on sen arvoista, on koirat elämäsi.
Niin suloiset ja hurmaavat, ja parhaat ystäväsi.

On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama
kun ihminen on kokonaan koiriensa omistama.~

-Alkuperäinen kirjoittaja tuntematon-

lauantai 12. marraskuuta 2011

Match show 12.11 Pellon Rohki-hallissa

Kävimme Akun kanssa ensimmäisessä näyttelyssä tutustelemassa. Jännäähän se oli ja haukututti mahdottomasti. Huonomminkin olisi voinut mennä, aika tyytyväinen lopulta olin. Aku kävi pokkaamassa punaisen nauhan tuomarilta, seuraavassa kehässä emme sijoittuneet. Mukavaa oli silti ja tapasimme IHANAN RILLA-NEIDIN <3
Paluumatkalla piipahdimme näyttämässä Elmeri-iskälle ekan kerran pentusia. Kylläpä isi tykkäsi pienistään :)





Marjo ja Milo


Marjo ja Manta


Näyttelyssä oli myös useampia lapinkoiria.