Itse käytän koulutuksessa sekä nameja, kehuja, naksutinta, kieltoja että leikkikalu-palkkiota kaikkia iloisesti pennun kanssa sekaisin ja ainakin 2 viikossa on näillä saatu paljon aikaan. JÄÄKAUSI kuulosti korvaani aivan hirvittävältä.. ehkä se on paikallaan hyvin haastavan koiran kanssa, mutta pennulle en ikinä voisi moista järkyttävää laumasta poissulkemista tehdä!!! Kolinapurkkiakin pidän etenkin yhtään aremman koiran kanssa hyvin arveluttavana, sitä ei ainakaan omin päin tule kenenkään lähteä käyttämään kuin äärikeinona harvoissa tapauksissa. On paljon helpompi saada negatiivisillä kokemuksilla koira pilalle kuin positiivisilla!!
Alla siis keskustelu uutisen sivulta:
Koirien koulutustavat kuumentavat tunteita nettikeskusteluissa.
Osa vannoo namien ja muiden palkkioiden nimeen. Heidän mielestään laumahierarkiakoulutuksessa käytetään liian kovia otteita. Toisten mukaan taas käytösongelmissa on lähes aina kyse johtajuuden puutteesta.
Kirsi Aalto on ongelmakoirakouluttaja, joka pyörittää Koirakoulu Kitiä. Hän kouluttaa laumahierarkiaan perustuvalla Pertti Vilanderin luomalla Pevi-menetelmällä.
Sari Paavilainen on virallisen ammattitutkinnon suorittanut eläintenkouluttaja ja Koirakoulu Vision toimitusjohtaja. Hänen koulutustapansa perustuu palkitsemiseen.
Kirsi Aalto: Jos johtajuus ei ole kunnossa, homma ei toimi
Koiran täytyy olla laumassa alimpana ja ihmisen ylimpänä. Jos koira on pomo, tulee ongelmakäytöksiä.
Ongelma on 95-prosenttisesti aina ihmisessä, ei koirassa. Yleensä ruvetaan käyttäytymään koiraa kohtaan samoin kuin lasta kohtaan. Koiralle saa lässyttää ja sitä pitää lällyttää, mutta sen pitää tulla ihmisen aloitteesta, ei koiran.
En tuomitse namikoulutusta. Mekin käytämme nameja silloin, kun tehdään tottelevaisuusliikkeitä. Sen sijaan arkielämässä koiran täytyy totella, kun omistaja sanoo. Ei lastakaan lahjota siihen, että hän kävelee tien vasenta puolta.
Namikoulukin voisi toimia eri tavalla, jos koiraa alettaisiin enemmän kieltää.
Pevi-koulutuksessa katsomme ensin neuvolatunnilla, minkälainen koiran ja omistajan suhde on. Suurimmalle osalle koirista laitetaan viikon jääkausi, eli huomioimattomuusjakso. Sillä tiputetaan koiran egoa alaspäin ja saadaan koiralle korvia päähän. Jos koira ei kuuntele seuraavalla käyntikerralla omistajan ei-sanaa, lähdemme tehostamaan sitä. Tehoste voi olla kolinapurkki, ilmapainesuihke tai vaikka lapanen. Kaikille ei käytetä kolinapurkkia, vaan mennään koiran luonteen mukaan. En ymmärrä, miten Pevi voisi olla kova koulutustapa, koska kaikessa toimitaan aina koiran mukaan.
Sari Paavilainen: Johtajuudella ei ole merkitystä
Ammattikouluttajat käyttävät positiiviseen vahvistamiseen perustuvaa kouluttamista nimenomaan sen tehokkuuden takia. Se on ainoa tapa saada aikaan luotettavaa käytöstä. Palkkion, eli vahvisteen, käyttö toimii yksinkertaisesti palkitsemalla koiraa halutusta käytöksestä ja jättämällä ei-toivottu huomioimatta.
Kouluttajalla on oltava jotain, mitä eläin oikeasti haluaa.
Palkkion poisto on tehokkaampi rankaisu kuin mikään muu. Pelataanhan siinä asialla, jota koira sillä hetkellä haluaa eniten.
Johtajuudella ei ole merkitystä. Se, joka hallitsee vahvisteet, hallitsee koiran.
Susitutkija David Mech, joka aikanaan toi johtajuusajattelun koiramaailmaan, on tehnyt viimeiset 20 vuotta töitä myytin kumoamiseksi. Eri eläinlajit eivät voi muodostaa laumaa keskenään, koska yhteinen kieli puuttuu.
Rankaisuun perustuva koulutus on pitkällä tähtäimellä tehotonta verrattuna palkitsemalla kouluttamiseen. Rankaisu ei kerro koiralle, mitä sen pitäisi tehdä.
Kolinapurkkia käytettäessä lisätään koiran maailmaan uhka. Jos koiraa tölkitetään aina kun se haukkuu toiselle koiralle, koira oppii yhdistämään toisen koiran tölkitykseen. Pelko ja epävarmuus lisääntyvät, vaikka koiran ei-toivottu käytös hetkeksi poistuisi. Koirasta tulee painekattila, joka poksahtaa jonain päivänä.
Kolinapurkkeja ja jääkausia vai positiivista vahvistamista |
–Kolinapurkki: Rämisevä purkki tai rasia. Kolinapurkki voidaan tehdä esimerkiksi sulkemalla kolikoita tyhjän juomatölkin sisään. Purkkia käytetään helisyttämällä tai pudottamalla maahan koiran lähellä. –Jääkausi: Noin kolmen viikon mittainen jakso, jonka aikana koiraa ei huomioida. Ei silitellä, ei puhuta, ei edes katsota. Välttämättömät toimet, kuten ruuan antaminen, tehdään vähäeleisesti. –Positiivinen vahvistaminen: Vahvistetaan haluttua käytöstä palkitsemalla koira siitä. Palkkio, eli vahviste, voi olla esimerkiksi nami, leikki, pääsy ulos autosta tai mitä ikinä koira tilanteessa haluaa. Pyydettävä asia on ensin yksinkertainen. Vaatimustasoa nostetaan vähitellen. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti